BonChavalje Afrikassa osa 1.

Klipklop, olemme palanneet! Minä ja Baby Pockets käväisimme Keniassa työmatkalla.
Päivät olivat tiukkoja ja täynnä ohjelmaa, mutta onnistuin siitä huolimatta myös ponkailemaan.

Olimme matkalla malaria-alueelle. Tässä ollaan ottamassa ensimmäistä Malarone tablettia koneessa. Menomatka oli laittoman mukava. Koneessa oli niin paljon tilaa, että sain itselleni koko rivin ikkunan vierestä. Lensimme päivällä, joten reissu sujui erittäin mukavasti.

Tässä häämöttää Sahara. Se tunne, kun näki turkoosina välkkyvän Välimeren vaihtuvan Saharaksi, oli hieman erikoinen. Biitsi ei ollut mikään biitsi, vaan tappavan kuuman ja armottoman erämaan reunama. Parin tunnin lennon jälkeen erämaassa näkyi kävelevä ihminen! Kyllä. Tyyppi eteni luotisuoraa tietä pitkin kohti rakennuksia. Siis häh?! Mistä oli tulossa ja mihin menossa.... Absurdia. 

Seuraavana päivänä pääsimme ponkailemaan. Tämä pikkuruinen puuntaimi oli hurmaava. Keniassa oli juuri sadekausi päättynyt ja luonto oli vehreä. Kertoivat, että jo kuukauden kuluttua seutu on aivan toisenlaista. Lehdet tippuvat puista ja kasvit kuolevat kuivuuteen. Myös ihmisillä alkavat kovat ajat. Silloin on pulaa vedestä ja sen myötä myös ruuasta. Karmivaa.

Termiittipesän oviaukko! Söpö pieni keko. 

Iltapalalla söimme makeita hedelmiä. Kohtasin elämässäni ensimmäistä kertaa vihreän appelsiinin. Nam.  Parhaita olivat tuoreet mangot ja avokadot, jollaisia ei Suomesta saa. Ei niin makeita, eikä kypsiä vaan löydy. 

Tässä Afrikan terveisiä näin alkuun. Jatkoa seuraa.